Maailmansodan postikortteja II

La marraine aux pied sensibles
Originally uploaded by punalippu.

Maailmansodan postikortteja

Menu du poilu en permission
Originally uploaded by punalippu.

"Poilu" oli Ranskan armeijan sotilaan liikanimi ensimmäisen maailmansodan aikana. "Poil" on karva, siispä poilut olivat karvaturreja. Viikset kuuluivat olennaisesti aidon gallialaisen soturin ulkoasuun. (Vähemmän glamuuria on vaihtoehtoisessa selityksessä: Juoksuhaudoissa ei aina ollut puhdasta vettä saatavilla, joten parranajo sai odottaa.)

Urhea ja nokkela poilu oli lukemattomien postikorttien ja pilapiirrosten aihe, jotka antavat herttaisen kuvan sota-ajasta meille kaukana ei-kenenkäänmaan kauhuista. Siviileille kuvat muistuttivat rakkaista rintamalla ja rohkaisivat kestämään, sotilaille kuvat antoivat edes mahdollisuuden paeta arkea mielikuvituksen voimin. Mielikuvituksen tehtäväksi jää myös kuvittaa poilun menyyn viimeinen annos - le dessert.

Lisää poilu-aiheisia pilapiirroksia löytyy La Vie Parisiennesta.

Postimerkkiluonnos

Stamp design
Originally uploaded by punalippu.

Suomen Kuvalehden postimerkkikilpailun III. palkinto, mutta missä numerossa? Arvailisin 1920-lukua tai mahdollisesti vuosia 1918-1919, koska minulla on muuta lähdemateriaalia tuolta aikaväliltä. Työn puolesta on pakko merkitä tarkat lähdeviitteet talteen, mutta joskus lipsun minäkin (ts. aika usein).

Pidin kerran nettisivuja aiheesta "hakaristin käyttö Suomessa", mutta se houkutteli hieman kyseenalaista lukijakuntaa, etenkin laiskoja kuvavarkaita. En pane pahakseni jos kuviani kopioidaan (muutenhan en niitä verkossa levittelisikään) mutta suoraan linkittäminen ilman muuta viittausta sivuilleni on ärsyttävää (ja sitäpaitsi hauska torjua - katso löydätkö kuvani tämän leechaajan sivulta).

Ehkä jonain päivänä (kun olen työtön tohtori) jaksan uusia sivuston.

The Goose Step Is The Thing In Germany

The Goose Step Is The Thing In Germany
Originally uploaded by punalippu.

Venäjän sisällissodan julisteita 1919-1920

Vasemmalla punaisten, oikealla valkoisten versio samasta ikivanhasta aiheesta. Venäjän valtion nykyhistorian museon verkkonäyttelystä. Suosikkini on toki aina ollut Lisitskijn «Клином красным бей белых», alla:

Komea kansikuva

Valkoisten salainen toiminta Helsingissä punaisena aikana
Originally uploaded by punalippu.

Helsingin työväenarkistossa lehtiä selaillessani löysin palautustelineeltä tällaisen kauniin kirjan. Poliittisista vakaumuksista viis, punainen on aina punaista ja käärme on sentään kunnon suomalainen kyy. Itse sisältöä en ehtinytkään varsinaisesti tutkia, mutta kirja on muistaakseni 1920-luvun alkuvuosilta.

Propagandaviestistä voi sen verran sanoa että "valkoisten salaisen toiminnan" mahdollisesti kunniattomat aspektit häivytetään näkyviltä kuvakielen avulla. Vakoilu on pakostakin juonittelua ja piileskelyä, ei (sen ajan) moraalisesti putipuhtaiden sankareiden heiniä, joten kuvassa tehdään selväksi kuka oikeastaan oli kiero ja kiemurteleva pahan perikuva. Valkoisten voimaa taas symbolisoi hohtavan valkea tikari, joka seisoo suorana ja miehekkäänä keskellä kuvan pystyakselia - ei häivääkään jäljellä salamyhkäisyydestä ja pimeyden turvin toimimisesta.

Uskonto vai kansakunta?

Seuraava video käsittelee Libanonin tilannetta. Eri kansakuntien edustajat esittelevät itsensä kansalaisuudellaan. Mutta nuoret libanonilaiset kutsuvat itseään sunnilaiseksi, shiialaiseksi, maroniitiksi (kristityksi) - ja kansakunta romahtaa symbolisesti.



Olisi ollut mielenkiintoista jos tässä olisi myös näkynyt Israelin edustaja. Mutta se olisi sekoittanut kuvaa. Libanonin ongelmahan on vallalla monessa maassa. Onko israelilainen ensi kädessä israelilainen vai juutalainen? Voiko kristittyä tai muslimia hyväksyä kansakunnan täydeksi jäseneksi? Entäs meillä?

Onko yhteinen kansakunta edes toimiva ratkaisu yhteiskunnallisiin ristiriitoihin? Eikö se pikemminkin luo uusia konflikteja, kun erottelu "meidän ja muiden" välillä alkaa alusta?

Löydetty blogista Just Bahraini.